11.2. vietetään Euroopan 112-päivää

Suomessa käytössä on vain yksi, viranomaisten yhteinen hätänumero, 112. EU-alueella 112 toimii myös hätänumerona, johon voi soittaa maksutta sekä kiinteästä puhelimesta että matkapuhelimesta. Useimmissa unionin maissa käytetään kuitenkin edelleen myös muita hätänumeroita 112-numeron rinnalla.

Joulukuusta 2008 lähtien EU:n kansalaiset ovat missä tahansa Euroopan unionin alueella saaneet yhteyden hätäkeskukseen soittamalla EU:n yhteiseen 112-hätänumeroon.

Euroopan komission teettämän EU:n laajuisen kyselytutkimuksen mukaan 94 prosenttia EU:n kansalaisista pitää hyödyllisenä asiana, että EU:ssa on yksi yhteinen hätänumero. Kuitenkin vain 24 prosenttia eurooppalaisista tunnistaa 112:n numeroksi, johon voi soittaa hätäpuhelun kaikkialla EU:ssa. Tietämys EU:n hätänumerosta vaihtelee suuresti maittain Italian 3 prosentista Tsekin tasavallan 58 prosenttiin. Suomalaisista 47 prosenttia tietää, että hätänumeroon 112 soittamalla voi tehdä hätäilmoituksen koko EU:n alueella.

Jotta 112 saataisiin tunnetuksi kaikkialla Euroopassa, Euroopan komissio on yhdessä Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa julistanut helmikuun 11. päivän Euroopan 112-päiväksi. Suomi osallistuu talkoisiin järjestämällä 112-päivän tapahtumia eri puolilla Suomea.

Suomessa 112-päivän teemana on "arjen sankari"

Tavallinen arkipäivä sisältää monia vaaratilanteita. Niistä selviäminen on yleensä ihmisestä itsestä kiinni, hänen kyvystään tarkkailla ympäristöään, ennakoida tulevaa ja tehdä tilanteessa oikeita päätöksiä. Arjen sankari on ihminen, joka osaa torjua arkipäivän vaaratilanteet.

Jotkut vaaratilanteet, esimerkiksi tieliikenteessä, tulevat eteen äkillisesti. Niihinkin voi yrittää varautua pohtimalla erilaisia toimintatapoja etukäteen. On kuitenkin monia vaaratilanteita, jotka voidaan kokonaan välttää suunnitelmallisella toiminnalla. Arkipäivänsä voi tehdä turvallisemmaksi usein pienilläkin toimenpiteillä.

Yleisimpiä koti- ja vapaa-ajan tapaturmia ovat kaatumiset ja putoamiset. Kun kaatumiseen ja putoamiseen liittyviin riskeihin kiinnitetään huomiota ja tehdään asian hyväksi tarvittavat toimenpiteet, vähennetään riskejä merkittävästi. Esimerkiksi talviliukkailla pysyy paremmin pystyssä, kun kengissä on oikeanlaiset liukuesteet tai niiden pohjat ovat muuten pitävät. Portaikossakin kulkeminen on turvallisempaa, jos ne on varustettu liukuesteillä ja tukevilla käsijohteilla.

Lisätietoja: Miten pysyisimme pystyssä?

Tulipalot saavat usein alkunsa sähkölaitteista, eritoten ihmisen oman huolimattomuuden tai virheellisen toiminnan vuoksi. Sähkölaitteiden kunnossapito, käyttöohjeiden noudattaminen ja huolellisuus omassa toiminnassa ehkäisee tulipalojen syttymistä.

Lisätietoja: Estä tulipalo!

Jos hätätilanne kuitenkin yllättää, on tärkeintä muistaa hätänumero 112 ja soittaa siihen mahdollisimman nopeasti. Hätänumeroon soittamista ei tarvitse pelätä, eikä siihen soittamiseen tarvitse opetella mitään erityistä ohjetta. Ammattitaitoiset hätäkeskuspäivystäjät kysyvät tarvittavat kysymykset ja antavat neuvoja sekä opastavat soittajaa. Hätänumeroon ei kuitenkaan pidä soittaa kiireettömissä kyselyasioissa. Tämä pätee myös erilaisissa häiriö- ja poikkeustilanteissa, joissa tiedustelusoitot saattavat tukkia hätänumeron. Jos epäilyttää, onko kyseessä hätätilanne vai ei, on aina parempi soittaa hätänumeroon 112 kuin olla soittamatta. Hätänumeron väärästä tai ilkivaltaisesta käytöstä voidaan rangaista.

Vaaratilanteissa auttaminen kuuluu niin hätäkeskusten, pelastajien, poliisien, sosiaali- ja terveystoimen, rajavartiolaitoksen kuin monien muidenkin auttajien ja virkamiesten työhön. Siksi he ovat 112-päivän tapahtumissa kertomassa keinoista, joilla erilaiset onnettomuudet ja tapaturmat voidaan välttää.